Elo18

Elo18

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

JOULUKUKKAHURMOS, osa 2

Vähintään yksi amaryllis on kuulunut kauan joulukukkiini.
Tänä vuonna puhaltavat uudet tuulet, sillä vaihtelu virkistää.
Jouluruusua olen monena vuonna himoinnut. Kukan myrkyllisyyden vuoksi luovuin sen ostamisesta tänäkin vuonna. Kovasti jouluiset hyasintit puolestaan huumaavat tuoksullaan vähän liikaakin sisätiloissa. Näistä rajauksista huolimatta jäi vielä lukuisa määrä kaunistuksia valittaviksi...

Astiat asetelmiin löytyivät omista keittiön kaapeista; laakea, suuri, metallinen vati sekä soppakulho, jonka olen aikoinaan Anttilasta ostanut, ihan pilkkahintaan. Mukaan kurssille nappasin syksyllä ( ensilumen alta) kerättyä sammalta sekä kotipihan mäntyjen käpyjä.

Soppakulho ei siis täyttynyt sopalla vaan monilatvaisella, punaisella joulutähdellä ja mähkillä. Mullan peitoksi muutama käpy.






Isoon metallivatiin rakentui metsäinen tunnelma;
valkoista, kerrottua tulilatvaa, katajaa, muratti sekä hopeisella suihkeella koristeltu mehitähti.
Multa on peitetty sammaleella. Tontut hyppäsivät metsään joulukoristelaatikosta ja pienet, vihreät, lasipallot kulkeutuivat kotiin viime viikkoiselta Pökkylän reissulta.






Sanotaan, että puutarhurit ovat onnellisia työssään. Juttelin perjantai- iltana hetken kahden iloisen puutarhan työntekijän kanssa, siitä kuinka he kokevat työnsä. Kertoivat, että välillä työpäivät ovat fyysisesti raskaita ja kroppa on uupunut. Samaan hengen vetoon he kuitenkin totesivat nauttivansa työstään ja olevansa työpäivän jälkeen väsyneitä, mutta onnellisia. Tuo on niin helppo uskoa!

Nyt koti näyttää taas astetta joulaisemmalta. Kuusi hankittiin eilen ja odottelee autotallissa sisälle pääsyä loppuviikosta ja sen jälkeen koti on jouluun valmis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti